Häät on vietetty, häämatka tehty, pari todella henkilökohtaista, todella tiukkaa paikkaa mahtui myös matkalle ja lopetinpa sitten tupakanpoltonkin (eilen tuli 2 kk täyteen :)), vuosikin kerkesi vaihtua... ja puntari siinä jossain välissä hypätä uudelle kymmenelle!! Näinhän se yleensä menee: kilot lähtee, käy hakemassa kaverinsa ja tulee koko porukalla takas. Jotenkin sitä vaan palaa takaisin vanhoihin uomiin, vaikka olo selkeästi huononee ja housut kuinka kiristää.
Omasta vaa'asta on patterit loppu, mutta uimahallin -yleensä kohtuu luotettava- vaaka kertoi maanantaina kauhulukemat 78 kiloa. Mittanauhaa en ole vielä kaivanut kaapista, siihen on vielä koko viikonloppu aikaa.
Maanantaina aloitetaan siis koko homma alusta; kertaushan on opintojen äiti ja 500 toistoa tarvitaan, että jostain tulee automaatio. Siitä on hyvä lähteä :D Sen verran eroa viimekertaiseen, ettei nyt ole kiire mihinkään. Tämä ei nyt siis ole "kaikkimullehetinyt"-kuuri vaan tarkoituksena ois oikeesti pohtia sitä syvempää filosofiaa syömisen takana. Miten saada itsensä tilaan, jossa syödään elääkseen ei eletä syödäkseen?
Sen verran tiedän itsestäni, että se ruokavaaka ja ohjeet pitää olla mukana kuvoissa alussa (ja se alku voi kestää pitkään). Silmämääräisesti musta ei ole arvioimaan oikeita ruokamääriä enkä selkeestikään osaa itse päättää, mitä syödä ja milloin (muutenhan mä oisin supermallimitoissa).
Joten ystäväni Jutta palautettiin kehiin. Tällä kertaa kuitenkin lempeämpi GFG-ruokavalio, joka sallii vähän enemmän hiilareita. Mä oon hiilarinarkki siinä missä nikotinisti (on siis ihan sama, missä muodossa nää kaks tulee elimistöön, kunhan ne tulee jostain). Tämän itsetuntemuksen perusteella en koskaan enää tule edes yrittämään VHH-diettiä. Olen myös koko elämäni kärsinyt nukahtamisongelmista ja ilman hiilareita ne jostain syystä pahenevat potenssiin 10. Ketoosi on kiva juttu, jos on lomalla: sillon jaksaa mitä vaan, vaikka pää ei käykään ihan täysillä. Mutta mun työ on sentyyppistä, ettei sitä pitkän päälle 3 tunnin yöunilla tehdä.
Tämä viikonloppu menee nyt pohtiessa asiaa, sunnuntaina otetaan mitat ja maanantai alkaa pienellä puurolla, mehukeitolla ja raejuustolla.
Wish me luck!
